Sosiaalityöntekijä

Lastensuojelutyössä päivien sisältö vaihtelee

Hanna Vuorisalon työnkuvaan kuuluu pääasiassa perinteistä lastensuojelutyötä. Työpäivät ovat vaihtelevia ja niihin kuuluu muun muassa neuvotteluja, kotikäyntejä, asiakastapaamisia ja kirjallisia töitä. Suuri osa työstä tehdään muualla kuin toimistolla, esimerkiksi sijoituspaikoissa, joissa Hanna käy katsomassa sijoitettuja lapsia. Myös neuvotteluissa käydään toisinaan eri yhteistyötahojen luona.

Lastensuojelutyön lisäksi Hanna tekee myös omien lastensuojeluasiakkaidensa toimeentulotukipäätökset. Hannalle kuuluvat myös lasten huolto- ja tapaamisriidoissa oikeudelle annettavien lausuntojen laatiminen sekä adoptioneuvonta.

Verkostoituminen ja yhteistyön tiivistäminen yhteistyötahojen kanssa on nykyään yhä tärkeämpää. Tämä on Hannan mielestä luontevaa, sillä se mahdollistaa laajemman ammattitaidon käytön.

Hannan työtä värittää myös lastensuojelun virka-ajan ulkopuolinen, viikonloppuisin toimiva päivystys. Se tarkoittaa perjantai-illasta sunnuntai-iltaan jatkuvaa ympärivuorokautista lastensuojelun päivystystä. Tarve tuntuu lisääntyneen, vaikka Hanna joutuukin harvoin lähtemään paikan päälle selvittämään tilannetta. Lisäksi työhön kuuluu myös päivittäinen kahden tai kolmen tunnin päivystys virka-aikana.

Työ on rankkaa, mutta haastavaa

Mielenkiintoista Hannan työssä on sen vaihtelevuus. Kiinnostus ihmisten asioihin ja halu vaikuttaa myönteiseen suuntaan auttavat jaksamaan. Haastavaa työssä on oikeastaan kaikki. Rankinta on, kun oma persoona joutuu koetukselle joka päivä.
- Työssä tapaa monenlaisia ihmisiä ja tilanteet, joihin joutuu, ovat moninaisia ja vaikeitakin, Hanna miettii vakavana.

Myönteiseen tulokseen pääseminen on haastavaa. Työssä saa harvoin välitöntä myönteistä palautetta, mutta onnistumisen kokemuksia syntyy esimerkiksi silloin, kun saa luotua luottamuksellisen yhteistyösuhteen asiakkaan kanssa tai kun asiakkaan elämäntilanne kohenee.

Sosiaalityöntekijän työssä vaaditaan hyviä vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja. Työssä tarvitaan myös kykyä nähdä asiat monipuolisesti sekä selkeää ilmaisutaitoa. Sosiaalityöntekijän pitää itse olla avoin uusille asioille ja aidosti kiinnostunut ihmisistä. Sosiaalityöntekijä ei voi olla ujo. Peruspositiivisuus auttaa jaksamaan.

Työssä valmistellaan asioita myös oikeuteen, joten hyvä ulosanti ja tekstintuottamistaito ovat tärkeitä. Sosiaalityöntekijältä vaaditaan myös monipuolista lainsäädännön tuntemusta sekä valmiuksia vastata muutoksenhakuprosessissa tehtyjen päätösten sisällöstä eri oikeusasteissa. Työn sisältö muuttumassa vaativampaan suuntaan

Lastensuojeluasiakkuudet lisääntyvät koko ajan, ja työssä joutuu kohtaamaan entistä vaikeampia asioita. Varhaisempaa puuttumista ja uusia, monipuolisempia keinoja tarvittaisiin aina vain enemmän.
- Huostaanottojen tarve on lisääntynyt huomattavasti. Ihmiset ovat hyvin perillä omista oikeuksistaan sekä tietoisempia asioista. He osaavat myös itse hakea apua, Hanna pohtii työnsä sisältöä.

Sosiaalityössä on siirrytty yhdistetystä työstä eriytettyyn, mikä tarkoittaa, että osa tekee ns. aikuissosiaalityötä, joka sisältää pääasiassa toimeentulotukiasioiden käsittelyä, osa taas kuntouttavaa sosiaalityötä ja osa lapsiperhetyötä. Hanna hoiti ennen sekä toimeentulotuki- että lastensuojeluasioita, mutta nyt hän keskittyy pääasiassa vain lastensuojeluun.

Työyhteisö antaa tukea

Kunta on Hannan mielestä luotettava työnantaja. Hannan oma työyhteisö on todella hyvä ja hän arveleekin, ettei muuten jaksaisi työssään. Yhteishenki on hyvä ja tukea ja apua saa aina tarvittaessa. Myös esimiehen tuki on tärkeää. Hannan oma työyhteisö koostuu naisista. Alalle kaivattaisiin lisää miehiä.

Koulutukseltaan Hanna on valtiotieteiden maisteri. Lisäksi hän on suorittanut asiakastyön pätevyyden. Kunta on järjestänyt vain lyhyitä koulutuksia esimerkiksi lastensuojelulainsäädännöstä, ja Hanna kaipaisikin lisää vastaavia koulutuksia. Laajemmat koulutukset ovat kalliita, mikä on usein ollut esteenä osallistumiselle.

Hanna on työskennellyt monilla eri sosiaalityön sektoreilla kuten kehitysvammalaitoksessa, yleisessä ja psykiatrisessa sairaalassa sekä mielenterveystoimistossa, joissa Hanna toimi sosiaalityöntekijän nimikkeellä. Turussa hän työskenteli aikanaan johtavan sosiaaliohjaajan nimikkeellä. Tuolloin hän oli johtavien kodinhoitajien, kodinhoitajien ja kotiavustajien esimies. Hanna työskenteli noin 13 vuotta sosiaalitoimistossa perussosiaalityössä ennen työskentelyään lastensuojeluasioiden parissa.

Kunnallisella sektorilla etenemismahdollisuuksia on perusturvatoimen johtajan virkaan asti. Hanna työskentelisi kuitenkin mieluiten väliasteen esimiehen tehtävissä, jotta voisi säilyttää tuntuman myös käytännön töihin. Tavoitteena voisi olla vaikka johtavan sosiaalityöntekijän asema.