Kaupunginkamreeri

Kamreerin vuosi jakautuu kahteen osaan

Reijo Loukon vuodessa on kaksi suurta työrupeamaa. Keväisin tehdään tilinpäätös ja syksyllä talousarvio, jotka molemmat kuuluvat hänen vastuulleen.

Reijo hoitaa myös talousarvion ja sijoitusten toteutumisen raportointia sekä seuraa niiden kehitystä. Hänen työhönsä kuuluu myös valmistelutehtäviä kaupunginhallitukselle.

Reijo kokee tehtävänsä olevan pitkälti kyseenalaistamista, nyörien tiukalla pitämistä ja resurssien ohjausta. Kunnissa haetaan säästöjä ja pyritään noudattamaan tiukkaa budjettikuria. Samalla taloussuunnittelua pyritään kehittämään ja saamaan läpinäkyväksi.

Vaihtelevaa ja monimutkaista työtä

Työn vaihtelevuus tekee Reijon työstä mielenkiintoista. Työ ei ole ihan rutiininomaista, eikä kovin pakkotahtistakaan, vaan Reijo pystyy itse suunnittelemaan tehtäviään.

Reijon työ on myös haastavaa, sillä talousarvio ja tilinpäätös ovat laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Niiden läpivieminen säädösten ja käytäntöjen muuttuessa on haasteellista.
- Haastavaa on myös sijoitustoiminnan seuranta ja raportointi, koska sijoituspolitiikkaan paneutuminen vaatii omanlaistansa osaamista, Reijo kuvailee.

Onnistumisen kokemuksia Reijo saa, kun hän saa kuukausien työn jälkeen talousarvion ja tilinpäätöksen valmiiksi. Kun kirjat on painettu ja jaettu, voi hetken hengähtää.

Laaja tietokenttä tulee olla hyvin hallussa

Kaupunginkamreerin työssä pitää hallita laajaa tietokenttää. Tärkeä ominaisuus on ahkeruus, sillä työtä on toisinaan todella paljon.
- On oltava valmis venymään ja joustamaan ja tekemään tilanteen vaatiessa enemmän kuin mitä päivittäinen työaika on, Reijo kuvailee tilannetta.

Tärkeää Reijon työssä on myös tulla ihmisten kanssa toimeen, sillä työssä tarvitaan monenlaisia vuorovaikutustaitoja.

Reijon työn sisältö on pysynyt suhteellisen samana - tosin taloudenpidon säännökset muuttuvat jatkuvasti. Aikaisemmin työ oli hyvin vapaata, ja kirjanpito ja taloussuunnittelu perustuivat lähinnä suosituksiin. Nykyään on käytössä ainakin jossain määrin yhteinen malli, joka on tehnyt työstä säädellympää.

Erilaisten toimintatapojen ja selviytymiskeinojen etsiminen on lisääntynyt, kun taloudesta on tiukkaa. Nykyään on käytössä monta mittaria, joiden avulla verrataan, miten pärjätään suhteessa muihin kuntiin. Kuntien talous pyritään saamaan kuntoon lähinnä kustannuksia alentamalla.

Varma työ ja mahdollisuus vaikuttaa

Reijo kokee kunnan turvalliseksi ja vakaaksi työnantajaksi. Tehtävien järjestelyistä voidaan sopia sisäisesti, mikä tuo joustavuutta. Julkishallinto on Reijon mielestä työpaikkana mielenkiintoinen, koska siellä pääsee perehtymään tehtäviin päätöksiin ja niiden taustoihin.

Reijon oma työyhteisö koostuu pitkään virassa olleista ammattitaitoisista ihmisistä. Reijo pitää yksikkönsä ihmisten kanssa työskentelystä.

Kaupunginkamreerin ammattiin Reijo päätyi, koska ala tuntui aikanaan mukavalta ja koska hän koki työn haasteelliseksi. Kunnan leipiin Reijo päätyi oltuaan opiskelun jälkeen harjoittelijana ja saatuaan kunta-alan selvittelytehtäviä.

Tie harjoittelijasta kaupunginkamreeriksi

Koulutukseltaan Reijo on valtiotieteen maisteri. Kunta on järjestänyt joitakin lyhyitä, muutaman päivän kestäviä koulutuksia.

Reijon ura alkoi harjoittelijana Turun kaupungin suunnittelutoimistossa, josta hän siirtyi Turun kaupungin rahatoimistoon tilapäiseksi suunnittelijaksi. Kamreerin tehtäviä Reijo teki ensin Sodankylässä ja sitten Heinolan maalaiskunnassa. Kun Heinolan maalaiskunta ja Heinola yhdistyivät, Reijo siirtyi Heinolan kaupungille ensin talousarviopäälliköksi ja sittemmin kaupungin kamreeriksi. Nyt hän on tyytyväisenä uransa huipulla.